Päivät ovat täysiä ja ihania. Aamu alkaa iloisella puheella ja jokelluksella, heti viiden jälkeen. Koko päivä touhutaan, mennään ja tehdään. Nuutti jättää päiväuniaan pois, nukkuu ne enää muutaman kerran viikossa. Minulle se sopii hyvin, hän menee iltaisin aikaisemmin nukkumaan ja mahdollistaa täten parin tunnin "oman ajan" iltaisin. Toissailtana käytin sen ommellen. Olipa se ihanaa pitkästä aikaa. Yleensä kuitenkin olen itsekin iltaisin niin väsynyt, että menen nukkumaan jo kahdeksan jälkeen. Vanhuus ei tule yksin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti